Koneturvallisuus on osa riskienhallintaa

Koneiden ja laitteiden käytännön riskien arviointi on usein ongelmallista pk-yrityksissä

Työympäristössä käytetään monia työtä helpottavia ja työn tekemisen kannalta välttämättömiä apuvälineitä. Useimmilla työpaikoilla on työkaluja, työvälineitä, erilaisia laitteita ja koneita. Osaa käytetään lihasvoimalla, osan voimanlähde voi olla esimerkiksi sähkö-, kaasu- tai polttomoottori. 

Työkalu ja työväline ovat sanoina synonyymejä eli tarkoittavat samaa asiaa. Ihan tarkkaan ottaen niissä voi kuitenkin olla vivahde-ero. Sanakirjan mukaan työväline tarkoittaa yleisesti työhön käytettävää välinettä, mutta työkalu on ennen kaikkea käsivoimin käytettävä. Usein puhutaankin käsityökalusta.

Konetyökalu on tosiasiassa ja yksinkertaisesti kone, jonka päävoimanlähde on muu kuin lihasvoima. Konetyökaluja ovat myös ne työkalut, joita ohjataan tietokoneen avulla.

Voidaan puhua myös työkoneesta. Yleensä kone tekee työtä ihmisen puolesta tai ihminen tekee sillä työtä. Työympäristössä puhutaan usein koneista ja laitteista. Laite on määritelty niin, että yleensä se on automattisesti tai puoliautomaattisesti toimiva kone tai väline.

Myöhemmin artikkelissa esille tulevassa valtioneuvoston koneita koskevassa käyttöasetuksessa puhutaan koneista ja muista työvälineistä.

Koneen riskit on arvioitava 

Kaikissa työympäristöissä on omat riskinsä. Myös jokaisen työkalun, työvälineen ja koneen käyttämiseen liittyy jonkinlaisia riskejä. Koneturvallisuuden varmistamiseksi työpaikoilla on yleisen riskienarvioinnin lisäksi arvioitava myös yksittäisten koneiden käytössä esiintyvät riskit.  

Riskejä arvioitaessa on aloitettava tärkeimmästä, ja se on riskien tunnistaminen. On tunnistettava kaikki merkittävimmät vaaratekijät. Kaiken turvallisuuden perusta koneita käytettäessä on se, että koneen käyttäjällä on koulutus sen käyttämiseen. Hänen on tunnettava koneen ohjekirjan sisältö ja hänen on noudatettava annettuja turvallisuusohjeita.

Valitettavan yleistä työpaikoilla on, että ”turhiksi” koettuja turvallisuusvarusteita puretaan koneista pois, ei käytetä kaikkia henkilösuojaimia tai ei huolehdita riittävästi työtilassa liikkuvien muiden henkilöiden turvallisuudesta. Myös huoltojen laiminlyönti on suuri riskitekijä.

Käyttöasetus velvoittaa työnantajaa 

Koneiden, laitteiden ja työvälineiden vaarojen kartoittamiseen velvoittaa valtioneuvoston (403/2008) antama asetus työvälineiden käytöstä ja tarkastamisesta. Tämä ns. käyttöasetus kohdistuu työpaikkaan ja työnantajaan.

Asetus koskee kaikkia työpaikalla käyttöön otettavia koneita ja työvälineitä ja muita teknisiä laitteita ja niiden yhdistelmiä. Käyttöasetuksen mukaan työnantajan on pidettävä työväline turvallisena koko sen käyttöiän huolehtimalla sen huollosta ja kunnossapidosta, ja huoltokirjat on pidettävä ajan tasalla.

Näin työnantaja voi turvata asianmukaisen käytön ja huolehtia siitä, että koneiden huolto- ja käyttöohjeita noudatetaan. Mikäli ohjeet puuttuvat tai ovat puutteelliset, on laadittava omat lisäohjeet.

Koneiden ja työvälineiden kuntoa on seurattava myös testein ja tarkastuksin. Näiden suorittajan tulee olla pätevä ammattihenkilö. Jatkuvan seurannan onnistumisen edellytys on, että työpaikalla on työvälineiden kunnossapitojärjestelmä, jossa huomioidaan myös se, että joillekin koneille ja työvälineille on säädetty pakollisia tarkastuksia. Tällaisia ovat muun muassa nosturit ja niiden radat.

Sirkkelistä kuviosahaan

Koneita ovat suurten kiinteiden tai vaikkapa kiskoilla liikkuvien koneiden lisäksi myös paljon arkisemmat ja pienemmät työvälineet. Joissakin niiden nimissä esiintyy kone-sana, mutta ei läheskään kaikissa.

Akkuporakone on täsmällinen ilmaisu. Se on akulla toimiva pora, ja se on kone. Toinen ja kolmas esimerkki: kulmahiomakone ja sähköporakone. Koneita ovat nekin. 

Käyttöriskejä sisältävien koneiden joukkoon kuuluvat myös kuviosaha, betonimylly, sirkkeli ja sorvi. Kirjapainoissa käytetään usein giljotiineiksi kutsuttuja paperileikkureita, joiden käsikäyttöisiä pikkuveljiä saattaa edelleen olla joissakin paljon paperia käyttävissä toimistoissa.  

Tietokoneiden avulla toimivien työkoneiden määrä kasvaa jatkuvasti, kun robotteja kehitetään yhä useampien töiden tekijöiksi. 

Ruohonleikkurista minikaivuriin

Monen pk-yrityksen konekantaan kuuluvat erilaiset ympäristön huoltoon, rakentamiseen ja maatalouteen liittyvät kevyet moottorikäyttöiset työkoneet. Näistä tunnetuimpia ovat päältä ajettavat ruohonleikkurit ja yleisnimityksellä bobcat tunnetut ns. pienkuormaajat. 

Teollisuudessa ja kaupan alalla ovat yleistyneet päältä ajettavat siivouskoneet ja monissa ympäristöissä, jossa liikkuu paljon ihmisiä tai tavaroita, esimerkiksi lentokentillä, käytetään sisätiloissa sähkökäyttöisiä pienajoneuvoja.

Esimerkkilista käytettävistä koneista työympäristöissä on lähes loputon, ja uusia työkoneita ja laitteita sekä konetyökaluja kehitetään jatkuvasti. Tämä asettaa työpaikat yhä haastavampaan turvallisuusajatteluun.  

Missä vaaroja piilee?

Koneturvallisuuteen liittyvä vaarojen tunnistaminen tehdään samoin perustein kuin työpaikan yleinen riskienarviointi. Koneturvallisuuden riskitekijät on aina kartoitettava erityisesti silloin, kun työmenetelmät muuttuvat tai käyttöön otetaan uusia koneita.

Vaaratekijöitä arvioitaessa on huomioitava muun muassa koneiden liikkuvat osat ja ulkoiset rakenteet. Niin ikään tärkeää on selvittää miten toimivat automaattiset toiminnot, mitkä ovat esimerkiksi niiden liikeradat. Kemikaalien oikea käyttö on myös oltava hallittua.   

Koneturvallisuutta arvioitaessa tärkein kysymys on: Mitä vaaroja työssä piilee?

Sitten seuraa monia muita ratkaistavia asioita. On selvitettävä riskien aiheuttaja, missä riskejä esiintyy ja ketkä altistuvat vaaroille. On myös tärkeä tunnistaa ne ulkopuoliset henkilöt, jotka voivat jopa tietämättään joutua vaaralle alttiiksi.

Vinkkejä vaarojen tunnistamiseksi

Kun koneturvallisuutta kehitetään, on huomioitava suuri määrä pienistä osatekijöistä koostuvia kokonaisuuksia. Pitää käydä läpi hallintalaitteet, ohjausjärjestelmät, käynnistys- ja pysäyttämismekanismit, turvalaitteet, raskaiden koneiden vakavuus, rikkoutumisvaarat, liikkuvien osien suojaukset, lämpötilavaihtelut jne.

Moneen riskipaikkaan voi liittyä palo- tai räjähdysvaara tai sähkökosketuksen vaara. Näissä kohteissa on luonnollisesti oltava asianmukaiset varoituskyltit.

Sivullisten turvallisuus tärkeää

Työkohteessa työskentelevien lisäksi samassa tilassa voi olla esimerkiksi siistijä, tavarantoimittaja, asiakas, kunnossapitohenkilö tai ulkopuolisen työnantajan palveluksessa oleva työntekijä. He eivät saa joutua vaaralle alttiiksi. 

Ja sitten se kaikkein tärkein kysymys: Miten riskit voidaan hallita tai poistaa kokonaan? Helppo vastaus kuuluu näin: Jos kone tai työväline aiheuttaa vaaraa, on työnantajan poistettava vaaratekijä välittömästi. 

On joko tehtävä teknisiä ratkaisuja vaikkapa sulkemalla pääsy vaarakohteeseen tai lievemmässä tapauksessa turvauduttava ohjeiden antamisen, turvallisuuskoulutukseen tai henkilösuojainten käyttöön. 

Paras tapa on ennakoida riski ja eliminoida se etukäteen.

Pro Riskienhallinnan logo

Monipuolinen työkalu riskienhallintaan

Pyydä henkilökohtainen esittely - ei velvoita mihinkään!

Lisenssityyppi 1–9 henkilöä 10–29 henkilöä 30–49 henkilöä 50–99 henkilöä
Perus 99 € / vuosi (1–9 henkilöä) 199 € / vuosi (10–29 henkilöä) 399 € / vuosi (30–49 henkilöä) 599 € / vuosi (50–99 henkilöä)
Laaja 199 € / vuosi (1–9 henkilöä) 399 € / vuosi (10–29 henkilöä) 599 € / vuosi (30–49 henkilöä) 999 € / vuosi (50–99 henkilöä)

Pyydä esittely

Palvelua toteuttamassa